Suvuston vanhat kuvat

Olen pois­tanut skan­naa­mieni vanhojen kuvien kokoelmat Flic­kristä ja julkaissut ne uudel­leen Suvus­tossa, Piwigo-nimi­sellä itsea­sen­net­ta­valla alus­talla. Piwigo antaa enemmän mahdol­li­suuksia ulkoasun ja toimin­tojen räätä­löin­tiin ja, mikä parasta, ei tyrkytä mainoksia.

Tätä kirjoit­taes­sani viides­sä­toista albu­missa on yhteensä seit­se­mi­sen­sataa kuvaa, ja kovin monessa niistä on yhä tunnis­ta­mat­tomia henki­löitä — mm. suurin osa alla posee­raa­vasta vyöry­tys­po­ru­kasta. Tunnis­tuksia voi lähettää sähkö­pos­tilla osoit­tee­seen janne.uusitalo [at] suvusto.fi tai kommen­toi­malla kuvia.

Vyörytys

Juujärven, Räisälän, Ulkuniemen ja Misin hautuumaat

Suvuston hauta­ku­va­gal­le­riaan on lisätty lähes kahdek­san­sataa uutta kuvaa. Uuttera suku­tut­ki­muksen harras­taja Heli Kinnunen on ystä­väl­li­sesti antanut julkais­ta­vaksi Kemi­järven Juujär­vellä, Räisä­lässä ja Ulku­nie­mellä sekä Rova­niemen Misissä ja Leipeen hautuu­maalla 2017–2018 otta­mansa kuvat. Vuonna 2016 Suvus­tossa julkais­tuihin, kehnom­pi­laa­tui­siin Leipeen-kuviin vievät artik­kelit on pois­tettu.

Kemikylän lappalaisajoista Hannulan talojen muodostamiseen isojaossa Nousun kylässä

Tämä selvitys on lyhyt kooste Matti Hannun­poika Nousun esi- ja jälki­pol­vista ja se pyrkii ratkai­se­maan muutamia kysy­myksiä, jotka ovat herän­neet pohties­sani Kemi­kylän ja Nousun kylän histo­riaa. Mitä tapahtui Kemi­kylän lappa­lai­sa­su­tuk­selle, keitä kylässä asui 1600-luvulla, lappa­lai­saika, kirkon ja kruunun vaikutus Kemi­ky­lään, keitä uudi­sa­suk­kaita saapui kylään ja millaisen jäljen he jättivät, mistä Nousun suku on kotoisin, Ulma­jan­suun­maan asut­ta­minen, miksi Ulma­jan­suunmaa tunnet­tiin sittemmin Nousuna eikä Karp­pi­sena, millä tavalla Nousu tuli lappa­lais­miesten Martti ja Matti Hannun­poi­kien lisä­ni­meksi, miksi Nousu-nimi oli useam­malla henki­löllä 1720-luvulla kuin vain Martti ja Matti Nousun perheillä, Nousun suku­haarat Karp­pinen ja Kuosku, Nousu-nimen vaih­tu­minen Hannu­laksi ja isojaon vaikutus Hannulan talojen muodos­tu­mi­seen.

Toivon, että luki­jani saisi selkeän ja koko­nais­val­taisen vaiku­telman Kemi­kylän lappa­lai­sa­jasta ja Ulma­jan­suun­maan eli Nousun kylän asutus­his­to­riasta 1600-luvulta aina 1920-luvulle saakka.

Petri Hannula (1964–): Kemi­kylän lappa­lais­ajoista Hannulan talojen muodos­ta­mi­seen isojaossa Nousun kylässä — Läpi­leik­kaus Matti Hannun­poika Nousun suvusta.

Kemikylän karttapohja

Palvelukatkos ja SSL-salaus

Suvusto oli viime viikolla muutaman päivän tavoit­ta­mat­to­missa, mistä pahoit­te­luni. Kävi­jöitä oli maalis­kuussa niin paljon, että palve­lun­tar­joajan aset­tama liiken­ne­kiintiö ylittyi, ja suku­luet­te­loiden sijaan suvusto.fi näytti vain tylyn viestin ”Bandwidth Limit Exceeded”. Tästä syystä siirsin sivus­toni loppu­vii­kosta toisen tarjoajan palve­li­mille, joilla moisia kiin­tiöitä ei tunneta, ja joka toi muka­naan toisenkin paran­nuksen: kaikki sivuston osoit­teet ovat nyt https-alkuisia, eli liikenne kulkee SSL-serti­fi­kaa­tilla turvattua yhteyttä pitkin.

Rovaniemen, Unarin ja Vuojärven hautuumaat

Kaikki Sodan­kylän seura­kunnan neljä hautuu­maata ovat nyt mukana Suvuston hauta­ki­vi­ku­va­blo­gissa. Unarin ja Vuojärven hautuu­mailta on julkaistu noin 450 kuvaa, joiden toivon olevan lähde­ai­neis­tona hyödyksi kaikille sodan­ky­lä­läisiä sukuja tutki­ville. Myös Suomen suku­tut­ki­mus­seuran hauta­tie­to­kan­taan 2003 kuvat­tuja Rova­niemen hauta­kiviä voi nyt selata Suvuston kautta, mutta suosit­telen silti lämpi­mästi alku­pe­räistä palvelua, joka tarjoaa etsi­välle muitakin hakueh­toja kuin suku­nimen.