Kemikylän lappalaisajoista Hannulan talojen muodostamiseen isojaossa Nousun kylässä

Tämä selvitys on lyhyt kooste Matti Hannun­poika Nousun esi- ja jälki­pol­vista ja se pyrkii ratkai­se­maan muutamia kysy­myksiä, jotka ovat herän­neet pohties­sani Kemi­kylän ja Nousun kylän histo­riaa. Mitä tapahtui Kemi­kylän lappa­lai­sa­su­tuk­selle, keitä kylässä asui 1600-luvulla, lappa­lai­saika, kirkon ja kruunun vaikutus Kemi­ky­lään, keitä uudi­sa­suk­kaita saapui kylään ja millaisen jäljen he jättivät, mistä Nousun suku on kotoisin, Ulma­jan­suun­maan asut­ta­minen, miksi Ulma­jan­suunmaa tunnet­tiin sittemmin Nousuna eikä Karp­pi­sena, millä tavalla Nousu tuli lappa­lais­miesten Martti ja Matti Hannun­poi­kien lisä­ni­meksi, miksi Nousu-nimi oli useam­malla henki­löllä 1720-luvulla kuin vain Martti ja Matti Nousun perheillä, Nousun suku­haarat Karp­pinen ja Kuosku, Nousu-nimen vaih­tu­minen Hannu­laksi ja isojaon vaikutus Hannulan talojen muodos­tu­mi­seen.

Toivon, että luki­jani saisi selkeän ja koko­nais­val­taisen vaiku­telman Kemi­kylän lappa­lai­sa­jasta ja Ulma­jan­suun­maan eli Nousun kylän asutus­his­to­riasta 1600-luvulta aina 1920-luvulle saakka.

Petri Hannula (1964–): Kemi­kylän lappa­lais­ajoista Hannulan talojen muodos­ta­mi­seen isojaossa Nousun kylässä — Läpi­leik­kaus Matti Hannun­poika Nousun suvusta.

Kemikylän karttapohja

Vastaa