Hautuumaa: lähteet

Juujärven, Räisälän, Ulkuniemen ja Misin hautuumaat

Suvus­ton hau­ta­ku­va­gal­le­ri­aan on lisät­ty lähes kah­dek­san­sa­taa uut­ta kuvaa. Uut­te­ra suku­tut­ki­muk­sen har­ras­ta­ja Heli Kin­nu­nen on ystä­väl­li­ses­ti anta­nut jul­kais­ta­vak­si Kemi­jär­ven Juu­jär­vel­lä, Räi­sä­läs­sä ja Ulku­nie­mel­lä sekä Rova­nie­men Misis­sä ja Lei­peen hau­tuu­maal­la 2017–2018 otta­man­sa kuvat. Vuon­na 2016 Suvus­tos­sa jul­kais­tui­hin, keh­nom­pi­laa­tui­siin Lei­peen-kuviin vie­vät artik­ke­lit on poistettu.

Kemikylän lappalaisajoista Hannulan talojen muodostamiseen isojaossa Nousun kylässä

Tämä sel­vi­tys on lyhyt koos­te Mat­ti Han­nun­poi­ka Nousun esi- ja jäl­ki­pol­vis­ta ja se pyr­kii rat­kai­se­maan muu­ta­mia kysy­myk­siä, jot­ka ovat herän­neet poh­ties­sa­ni Kemi­ky­län ja Nousun kylän his­to­ri­aa. Mitä tapah­tui Kemi­ky­län lap­pa­lai­sa­su­tuk­sel­le, kei­tä kyläs­sä asui 1600-luvul­la, lap­pa­lai­sai­ka, kir­kon ja kruu­nun vai­ku­tus Kemi­ky­lään, kei­tä uudi­sa­suk­kai­ta saa­pui kylään ja mil­lai­sen jäl­jen he jät­ti­vät, mis­tä Nousun suku on kotoi­sin, Ulma­jan­suun­maan asut­ta­mi­nen, mik­si Ulma­jan­suun­maa tun­net­tiin sit­tem­min Nousu­na eikä Karp­pi­se­na, mil­lä taval­la Nousu tuli lap­pa­lais­mies­ten Mart­ti ja Mat­ti Han­nun­poi­kien lisä­ni­mek­si, mik­si Nousu-nimi oli useam­mal­la hen­ki­löl­lä 1720-luvul­la kuin vain Mart­ti ja Mat­ti Nousun per­heil­lä, Nousun suku­haa­rat Karp­pi­nen ja Kuos­ku, Nousu-nimen vaih­tu­mi­nen Han­nu­lak­si ja iso­jaon vai­ku­tus Han­nu­lan talo­jen muodostumiseen.

Toi­von, että luki­ja­ni sai­si sel­keän ja koko­nais­val­tai­sen vai­ku­tel­man Kemi­ky­län lap­pa­lai­sa­jas­ta ja Ulma­jan­suun­maan eli Nousun kylän asu­tus­his­to­rias­ta 1600-luvul­ta aina 1920-luvul­le saakka.

Pet­ri Han­nu­la (1964–): Kemi­ky­län lap­pa­lais­ajois­ta Han­nu­lan talo­jen muo­dos­ta­mi­seen iso­jaos­sa Nousun kyläs­sä — Läpi­leik­kaus Mat­ti Han­nun­poi­ka Nousun suvusta.

Kemikylän karttapohja

Pelkosenniemen uusi hautuumaa

Suvus­ton hau­ta­ku­vas­to on tänään päi­vit­ty­nyt noin kol­mel­la­sa­dal­la uudel­la kuval­la. Suu­rin osa on otet­tu vii­me vii­kon­lop­pu­na Sodan­ky­län van­hal­la ja uudel­la hau­tuu­maal­la, mut­ta päi­vi­tys tuo täy­den­nys­tä myös Savu­kos­ken ja Pel­ko­sen­nie­men kuviin. Koko­naan uute­na aineis­to­na muka­na on nyt myös Pel­ko­sen­nie­men uusin hau­tuu­maa.

Rovaniemen, Unarin ja Vuojärven hautuumaat

Kaik­ki Sodan­ky­län seu­ra­kun­nan nel­jä hau­tuu­maa­ta ovat nyt muka­na Suvus­ton hau­ta­ki­vi­ku­va­blo­gis­sa. Una­rin ja Vuo­jär­ven hau­tuu­mail­ta on jul­kais­tu noin 450 kuvaa, joi­den toi­von ole­van läh­de­ai­neis­to­na hyö­dyk­si kai­kil­le sodan­ky­lä­läi­siä suku­ja tut­ki­vil­le. Myös Suo­men suku­tut­ki­mus­seu­ran hau­ta­tie­to­kan­taan 2003 kuvat­tu­ja Rova­nie­men hau­ta­ki­viä voi nyt sela­ta Suvus­ton kaut­ta, mut­ta suo­sit­te­len sil­ti läm­pi­mäs­ti alku­pe­räis­tä pal­ve­lua, joka tar­jo­aa etsi­väl­le mui­ta­kin hakueh­to­ja kuin sukunimen.

Lisää hautakivikuvia

Vii­me loka­kuus­sa Suvus­tos­sa jul­kais­tu hau­ta­ki­vi­ku­va­blo­gi on täy­den­ty­nyt 150 uudel­la kuval­la Pel­ko­sen­nie­men ja Savu­kos­ken hau­tuu­mail­ta. Esil­lä ovat nyt myös Pel­ko­sen­nie­men san­ka­ri­vai­na­jien hau­ta­ki­vet, jois­ta aika ja jänik­set ovat häi­vyt­tä­neet mon­ta nimeä ja päi­vä­mää­rää lähes näky­mät­tö­miin. Onnek­si samat tie­dot ja pal­jon muu­ta­kin voi tar­kis­taa arkis­to­lai­tok­sen ansiok­kaas­ta tie­to­kan­nas­ta Suo­men sodis­sa 1939–1945 menehtyneistä.

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

SISÄLTÖ

Ätten Sjöberg

Tänä kokoel­mien aika­kau­te­na voi­daan pitää mie­len­kiin­toi­se­na ja piris­tä­vä­nä potea jon­kin­lais­ta keräi­lyin­nos­tus­ta. Olen pon­nis­tel­lut ulot­tuak­se­ni nii­hin muis­ti­ni osiin, jois­sa joi­den­kin kes­ke­nään läheis­ten hen­ki­löi­den nimet ovat olleet pii­lo­tet­tui­na. Olen nimit­täin yrit­tä­nyt teh­dä yhteen­ve­don mel­kein kai­kes­ta sii­tä, min­kä olen itse saa­nut tie­tää, ja sii­tä, mitä olen muil­ta ihmi­sil­tä keräi­le­mäl­lä sekä kir­jeen­vaih­dos­sa ilmen­neis­tä sei­kois­ta ja van­ho­ja pape­ri­pi­no­ja tut­ki­mal­la saa­nut sel­vil­le Ruot­sis­ta läh­töi­sin ole­vas­ta poh­jan­maa­lai­ses­ta Sjö­ber­gin suvus­ta. Usean suvun jäse­nen selit­tä­mät­tö­män ujou­den ja vetäy­ty­vyy­den vuok­si — sil­loin kun kyse on tar­peel­li­sis­ta tie­dois­ta kos­kien hei­tä sekä hei­dän lähei­sim­pi­ään — ovat useim­pien jäl­ke­läis­ten hyvin­kin mie­len­kiin­toi­set teot ja elä­män­työt täs­sä teok­ses­sa jää­neet tyys­tin huo­miot­ta sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että sel­lai­nen panos näi­hin muis­tioi­hin oli­si eit­tä­mät­tä erin­omai­ses­ti puo­lus­ta­nut paik­kaan­sa. Uskal­lan kui­ten­kin elä­tel­lä toi­vei­ta, että tuon­nem­pa­na jol­le­kin nuo­rem­mal­le suvun jäl­ke­läi­sel­le tar­jou­tui­si mah­dol­li­suus pai­ka­ta tätä vali­tet­ta­vaa puu­tet­ta. Sel­lai­sin perus­tein minul­la on kun­nia suo­si­tel­la teos­ta asian­omais­ten suo­siol­li­ses­ti arvioitavaksi.

O. R. Sjö­berg (1838–1913): Lyhyt elä­mä­ker­ral­li­nen suku­re­kis­te­ri Sjö­ber­gin suvus­ta Poh­jan­maal­la (s. 3). Teok­ses­ta Kort Bio­gra­fiskt Slägt­re­gis­ter öfver Ätten Sjö­berg i Öster­bot­ten (1902) suo­men­ta­nut Kris­tii­na Virkkilä.

Hautakivikuvia

Selma Uusitalo e. Räisänen (1902–1987)Suvus­tos­sa avau­tuu tänään osio, jos­ta toi­von ole­van iloa alkuun aina­kin koil­lis­lap­pi­lai­sia suku­ja tut­ki­vil­le. Olem­me valo­ku­vaa­ja-suku­tut­ki­ja Rai­ja Suo­pa­jär­ven kans­sa vuo­des­ta 2005 kolun­neet koti­seu­tum­me hau­tuu­mai­ta kame­ra kädes­sä ja kerän­neet liki kuu­den tuhan­nen kuvan läh­de­ai­neis­ton, joka oli­si sää­li jät­tää pölyt­ty­mään vain omiin arkis­toi­him­me. Tie­to­suo­ja­lau­ta­kun­nan taan­nois­ta mää­räys­tä säi­käh­tä­nee­nä joku oli­si ehkä niin teh­nyt, vaik­ka kor­keam­pi oikeus­as­te myö­hem­min kumo­si­kin tuon oudon lin­jan­ve­don, jol­la vai­na­jia yri­tet­tiin saat­taa hen­ki­lö­tie­to­suo­ja­lain pii­riin. (Toi­sen uuti­sen alku­pe­räis­läh­de on mak­su­muu­rin takana.)

Tar­joan Hau­dat-kuva­blo­gia­ni alus­tak­si myös mui­den tut­ki­joi­den vas­taa­vil­le kokoel­mil­le. Kuvat saa­vat olla mis­tä päin Suo­mea tahan­sa, eikä albu­min for­maa­tin­kaan suh­teen ole niin nuu­kaa, kun­han tie­dos­to­ni­met ja suku­ni­met on taval­la tai toi­sel­la yhdis­tet­ty val­miik­si ja kuvaus­het­ki (aika­lei­ma) tal­lel­la kuvan metatiedoissa.