Hautuumaa: lähteet

Rovaniemen, Unarin ja Vuojärven hautuumaat

Kaik­ki Sodankylän seu­rakun­nan neljä hau­tu­umaa­ta ovat nyt mukana Suvus­ton hau­takivikuvablo­gis­sa. Unar­in ja Vuo­jär­ven hau­tu­umail­ta on julka­istu noin 450 kuvaa, joiden toivon ole­van lähdeaineis­tona hyödyk­si kaikille sodankyläläisiä suku­ja tutkiville. Myös Suomen suku­tutkimusseu­ran hau­tati­etokan­taan 2003 kuvat­tu­ja Rovaniemen hau­takiviä voi nyt sela­ta Suvus­ton kaut­ta, mut­ta suosit­te­len silti lämpimästi alku­peräistä palvelua, joka tar­joaa etsivälle muitakin hakue­hto­ja kuin suku­ni­men.

Lisää hautakivikuvia

Viime lokaku­us­sa Suvus­tossa julka­istu hau­takivikuvablo­gi on täy­den­tynyt 150 uudel­la kuval­la Pelkosen­niemen ja Savukosken hau­tu­umail­ta. Esil­lä ovat nyt myös Pelkosen­niemen sankari­vaina­jien hau­takivet, joista aika ja jänikset ovat häivyt­täneet mon­ta nimeä ja päivämäärää läh­es näkymät­tömi­in. Onnek­si samat tiedot ja paljon muu­takin voi tark­istaa ark­isto­laitok­sen ansiokkaas­ta tietokan­nas­ta Suomen sodis­sa 1939–1945 mene­htyneistä.

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

SISÄLTÖ

  • Lap­palaisas­u­tus
  • Taru­ja ja muisti- y. m. tieto­ja asu­tuk­sen lev­iämis­es­tä sekä muinais­esinelöytöjä
  • Sodankylän kap­peli­naoloai­ka vuo­teen 1747
  • Olo­jen kehi­tys Kit­tilän kap­pelin perus­tamiseen saak­ka
  • Sodankylän olot vuo­den 1830 seuduil­ta nykyaikaan asti
  • Kit­tilä vuodes­ta 1828 nykypäivi­in saak­ka
  • Loit­su- ja taikat­apo­ja
  • Hiukan mur­re­sanas­toa
  • Lop­pu­sana­nen

Ätten Sjöberg

Tänä kokoelmien aikakaut­e­na voidaan pitää mie­lenki­in­toise­na ja piristävänä potea jonkin­laista keräi­lyin­nos­tus­ta. Olen pon­nis­tel­lut ulot­tuak­seni niihin muis­ti­ni osi­in, jois­sa joidenkin keskenään läheis­ten henkilöi­den nimet ovat olleet piilotet­tuina. Olen nimit­täin yrit­tänyt tehdä yhteenve­don melkein kaikesta siitä, minkä olen itse saanut tietää, ja siitä, mitä olen muil­ta ihmisiltä keräilemäl­lä sekä kir­jeen­vai­h­dos­sa ilmen­neistä seikoista ja van­ho­ja paperipino­ja tutki­mal­la saanut selville Ruot­sista lähtöisin olev­as­ta poh­jan­maalais­es­ta Sjöber­gin suvus­ta. Use­an suvun jäse­nen selit­tämät­tömän ujouden ja vetäy­tyvyy­den vuok­si — sil­loin kun kyse on tarpeel­li­sista tiedoista koskien heitä sekä hei­dän läheisimpiään — ovat useimpi­en jälkeläis­ten hyvinkin mie­lenki­in­toiset teot ja elämän­työt tässä teok­ses­sa jääneet tyystin huomiotta siitäkin huoli­mat­ta, että sel­l­ainen panos näi­hin muis­tioi­hin olisi eit­tämät­tä eri­no­mais­es­ti puo­lus­tanut paikkaansa. Uskallan kuitenkin elätel­lä toivei­ta, että tuon­nem­pana jollekin nuorem­malle suvun jälkeläiselle tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us paika­ta tätä valitet­tavaa puutet­ta. Sel­l­aisin perustein min­ul­la on kun­nia suositel­la teosta asianomais­ten suo­si­ol­lis­es­ti arvioitavak­si.

O. R. Sjöberg (1838–1913): Lyhyt elämäk­er­ralli­nen sukurek­isteri Sjöber­gin suvus­ta Poh­jan­maal­la (s. 3). Teok­ses­ta Kort Biografiskt Slägtreg­is­ter öfver Ätten Sjöberg i Öster­bot­ten (1902) suo­men­tanut Kris­ti­ina Virkkilä.

Hautakivikuvia

Selma Uusitalo e. Räisänen (1902–1987)Suvus­tossa avau­tuu tänään osio, jos­ta toivon ole­van iloa alku­un ainakin koil­lis­lap­pi­laisia suku­ja tutkiville. Olemme val­oku­vaa­ja-suku­tutk­i­ja Rai­ja Suopa­jär­ven kanssa vuodes­ta 2005 kol­un­neet kotiseu­tumme hau­tu­umai­ta kam­era kädessä ja kerän­neet liki kuu­den tuhan­nen kuvan lähdeaineis­ton, joka olisi sääli jät­tää pölyt­tymään vain omi­in ark­istoi­himme. Tieto­suo­jalau­takun­nan taan­noista määräys­tä säikähtäneenä joku olisi ehkä niin tehnyt, vaik­ka korkeampi oikeusaste myöhem­min kumosikin tuon oudon lin­janve­don, jol­la vaina­jia yritet­ti­in saat­taa henkilöti­eto­suo­jalain piiri­in. (Toisen uutisen alku­peräis­lähde on mak­sumuurin takana.)

Tar­joan Hau­dat-kuvablo­giani alus­tak­si myös muiden tutk­i­joiden vas­taav­ille kokoelmille. Kuvat saa­vat olla mis­tä päin Suomea tahansa, eikä albu­min for­maatinkaan suh­teen ole niin nuukaa, kun­han tiedos­tonimet ja suku­nimet on taval­la tai toisel­la yhdis­tet­ty valmi­ik­si ja kuvaushet­ki (aikaleima) tal­lel­la kuvan metatiedois­sa.

Rovasti Koiviston sukututkimukset

Sal­lan kirkko­her­ran Erk­ki Koivis­ton kokoa­mat suku­selvi­tyk­set ovat aar­reait­ta kaikille Itä-Lapin asu­tushis­to­ri­as­ta kiin­nos­tuneille. Ottaen huomioon, ettei tek­i­jänoikeus pidät­tele niiden vapaa­ta levit­tämistä, Koivis­ton tutkimuk­set ovat har­rasteli­jan kannal­ta varsin han­kalasti saatavil­la. Lapin kir­jas­toista kauko­lainat­ta­vat ver­siot ovat melkein kaik­ki mikro­filme­jä, joil­ta lukem­i­nen vaatii erikois­lait­teis­toa.

Vain Savukosken, Sodankylän ja Pelkosen­niemen suku­ja koske­vista Koivis­ton käsikir­joituk­sista on lainat­tavis­sa paper­i­nen kopio. Olen dig­i­toin­ut sen sisäl­lön, ja muiden vaivaa säästääk­seni julkaisen sen nyt Suvus­tossa. Joku muu on näköjään ystäväl­lis­es­ti tehnyt samoin Posion ja Kuusa­mon suku­ja esit­televille Koivis­ton sivuille.