Hautuumaa: lähteet

Juujärven, Räisälän, Ulkuniemen ja Misin hautuumaat

Suvuston hauta­ku­va­gal­le­riaan on lisätty lähes kahdek­san­sataa uutta kuvaa. Uuttera suku­tut­ki­muksen harras­taja Heli Kinnunen on ystä­väl­li­sesti antanut julkais­ta­vaksi Kemi­järven Juujär­vellä, Räisä­lässä ja Ulku­nie­mellä sekä Rova­niemen Misissä ja Leipeen hautuu­maalla 2017–2018 otta­mansa kuvat. Vuonna 2016 Suvus­tossa julkais­tuihin, kehnom­pi­laa­tui­siin Leipeen-kuviin vievät artik­kelit on pois­tettu.

Kemikylän lappalaisajoista Hannulan talojen muodostamiseen isojaossa Nousun kylässä

Tämä selvitys on lyhyt kooste Matti Hannun­poika Nousun esi- ja jälki­pol­vista ja se pyrkii ratkai­se­maan muutamia kysy­myksiä, jotka ovat herän­neet pohties­sani Kemi­kylän ja Nousun kylän histo­riaa. Mitä tapahtui Kemi­kylän lappa­lai­sa­su­tuk­selle, keitä kylässä asui 1600-luvulla, lappa­lai­saika, kirkon ja kruunun vaikutus Kemi­ky­lään, keitä uudi­sa­suk­kaita saapui kylään ja millaisen jäljen he jättivät, mistä Nousun suku on kotoisin, Ulma­jan­suun­maan asut­ta­minen, miksi Ulma­jan­suunmaa tunnet­tiin sittemmin Nousuna eikä Karp­pi­sena, millä tavalla Nousu tuli lappa­lais­miesten Martti ja Matti Hannun­poi­kien lisä­ni­meksi, miksi Nousu-nimi oli useam­malla henki­löllä 1720-luvulla kuin vain Martti ja Matti Nousun perheillä, Nousun suku­haarat Karp­pinen ja Kuosku, Nousu-nimen vaih­tu­minen Hannu­laksi ja isojaon vaikutus Hannulan talojen muodos­tu­mi­seen.

Toivon, että luki­jani saisi selkeän ja koko­nais­val­taisen vaiku­telman Kemi­kylän lappa­lai­sa­jasta ja Ulma­jan­suun­maan eli Nousun kylän asutus­his­to­riasta 1600-luvulta aina 1920-luvulle saakka.

Petri Hannula (1964–): Kemi­kylän lappa­lais­ajoista Hannulan talojen muodos­ta­mi­seen isojaossa Nousun kylässä — Läpi­leik­kaus Matti Hannun­poika Nousun suvusta.

Kemikylän karttapohja

Rovaniemen, Unarin ja Vuojärven hautuumaat

Kaikki Sodan­kylän seura­kunnan neljä hautuu­maata ovat nyt mukana Suvuston hauta­ki­vi­ku­va­blo­gissa. Unarin ja Vuojärven hautuu­mailta on julkaistu noin 450 kuvaa, joiden toivon olevan lähde­ai­neis­tona hyödyksi kaikille sodan­ky­lä­läisiä sukuja tutki­ville. Myös Suomen suku­tut­ki­mus­seuran hauta­tie­to­kan­taan 2003 kuvat­tuja Rova­niemen hauta­kiviä voi nyt selata Suvuston kautta, mutta suosit­telen silti lämpi­mästi alku­pe­räistä palvelua, joka tarjoaa etsi­välle muitakin hakueh­toja kuin suku­nimen.

Lisää hautakivikuvia

Viime loka­kuussa Suvus­tossa julkaistu hauta­ki­vi­ku­va­blogi on täyden­tynyt 150 uudella kuvalla Pelko­sen­niemen ja Savu­kosken hautuu­mailta. Esillä ovat nyt myös Pelko­sen­niemen sanka­ri­vai­na­jien hauta­kivet, joista aika ja jänikset ovat häivyt­tä­neet monta nimeä ja päivä­määrää lähes näky­mät­tö­miin. Onneksi samat tiedot ja paljon muutakin voi tarkistaa arkis­to­lai­toksen ansiok­kaasta tieto­kan­nasta Suomen sodissa 1939–1945 meneh­ty­neistä.

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista

SISÄLTÖ

  • Lappa­lai­sa­sutus
  • Taruja ja muisti- y. m. tietoja asutuksen leviä­mi­sestä sekä muinai­se­si­ne­löy­töjä
  • Sodan­kylän kappe­li­nao­loaika vuoteen 1747
  • Olojen kehitys Kittilän kappelin perus­ta­mi­seen saakka
  • Sodan­kylän olot vuoden 1830 seuduilta nyky­ai­kaan asti
  • Kittilä vuodesta 1828 nyky­päi­viin saakka
  • Loitsu- ja taika­ta­poja
  • Hiukan murre­sa­nastoa
  • Loppusa­nanen